Naisten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat yleistyneet Suomessa. Myllyhoitoyhdistyksen järjestämässä aamupalaseminaarissa 13.9. syötiin herkullista aamupalaa Helsingin Kalliossa ja pureuduttiin naiserityiseen riippuvuustyöhön.

Aamupalaseminaarin ensimmäisessä puheenvuorossa Naistenkartano ry:n toiminnanjohtaja Annina Laaksonen puhui vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkityksestä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä.

Naistenkartano on valtakunnallinen naisten erityiset tarpeet huomioon ottava sitoutumaton kansalaisjärjestö. Naistenkartanon ennaltaehkäisevä toiminta on suunnattu kaikille täysi-ikäisille naisille, naisoletetuille ja naiseksi itsensä määritteleville.

Naistenkartanon NOVAT-ohjelma on kehitetty tukemaan naisten elämänhallintaa ja hyvinvointia naisten tarpeista lähtien. Ohjelma hyödyntää ratkaisu- ja voimavarakeskeistä toimintatapaa, ja siinä on nähtävissä vaikutteita myös positiivisesta psykologiasta ja mindfulness-ajattelusta.

Ohjelmassa pohditaan riippuvuuksia tai muita arjen jaksamiseen vaikuttavia asioita sekä lisätään osallistujien itsetuntemusta NOVAT -käsikirjan ja vertaistuen avulla yhdessä toisten naisten kanssa. NOVAT-ohjelma koostuu kasvokkain tapahtuvasta, yhteensä kolme lukukautta kestävästä, vertaisryhmätoiminnasta. Tarjolla on myös erikseen NOVAT-verkkokursseja.

 

”Olisi todella tärkeää, että kaikenlaiset naiset löytäisivät naiserityisten ohjelmien pariin.”

 

Annina avasi puheenvuorossaan ryhmiin osallistuneiden naisten taustoja, heidän haasteita sekä palautteita ryhmistä. Hän kertoi ryhmiin hakeutuvan eniten korkeammin koulutettuja ja vanhempia naisia. Tämä herätti aamupalaseminaarissa paljon keskustelua. Lopuksi todettiinkin, että olisi todella tärkeää, että kaikenlaiset naiset löytäisivät naiserityisten ohjelmien pariin.

Annina kertoi, että useat NOVAT-ohjelmiin osallistuvat naiset kokivat haasteekseen huonon itsetunnon, huolestumisen/ahdistumisen, riittämättömyyden tunteet, stressin, väsymyksen, jännittyneisyyden ja häpeän tunteet. Näihin oli saatu apua ryhmistä.

 

”Naiserityisistä ryhmistä oli muodostunut turvallinen tila jakaa ajatuksia.”

 

NOVAT-ohjelman ryhmistä kerätyissä palautteissa toistui kiitos vertaistuesta. Toisten kanssa asioiden jakaminen ja muiden ajatuksista saatu voima koettiin tärkeäksi. Naiserityisistä ryhmistä oli muodostunut turvallinen tila jakaa ajatuksia. Ryhmissä käytettävä kuuntelemiseen kannustava menetelmä oli lisännyt monen vastaajan mukaan ymmärrystä ja hyväksyntää itseään ja muita kohtaan.

Annina kertoi, että ongelmia vertaisryhmissä syntyi tyypillisesti silloin, kun pelisäännöistä oli poikettu. Säännöt varmistavat hyvän ryhmäytymisen ja turvallisen tilan, kun puheenvuorot jakautuvat tasapuolisesti.

Toisessa puheenvuorossa toipumiskeskeisessä Hoitokoti Tuhkimossa työskentelevä sosionomi Katja Näätänen esitteli naiserityistä päihdetyötä, naiserityiseen hoitoon ohjaamisen syitä sekä havaintoja ammattiauttajien päihderiippuvuuksista ja siihen liittyvästä häpeästä.

Hoitokoti Tuhkimo tarjoaa laitoskuntoutusta eri-ikäisille päihderiippuvaisille naisille. Tuhkimon peruskuntoutusjakso kestää 1-3kk ja sinne tullaan sosiaalitoimen, lastensuojelun, päihdeklinikoiden tai työterveyshuollon kautta sekä omakustanteisesti. Tuhkimoon ohjataan hoitoon, jos henkilöllä on perusteltu tarve naiserityiselle hoitopaikalle. Hoitoonohjaus on riippuvainen myös kotikunnan hoitosopimuksista.

Katjan mukaan riippuvuudesta toipumiseen on eri reittejä. Hän korostaa, että toiset tarvitsevat paikan, joka on tarkoitettu vain naisille.

 

”Naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana.”

 

Yksi syy tarpeelle on naisten lisääntynyt päihteidenkäyttö. Naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana. Tällä hetkellä alle 24-vuotiaiden opiaattien ongelmakäyttäjistä 45% on naisia. Nykyisin alkoholi on työikäisten naisten yleisin kuolinsyy. ”Kyse ei ole pienestä ongelmasta”, Katja korostaa.

Tuhkimon kuntoutusohjelma on suunniteltu erityisesti naisten tarpeisiin. Naiserityinen työ tarkoittaa sitä, että hoidossa huomioidaan naisen fysiologiset, emotionaaliset ja psykologiset erityistarpeet. Naiserityinen ote ei siis tarkoita pelkästään sitä, että henkilökunnasta kaikki olisivat naisia.

Katja kertoi, että hoidossa otetaan huomioon seuraavat seikat, jotka ovat keskeisiä naisten päihdeongelmissa:

  • naisia tuomitaan herkemmin äidin ja tyttären roolin kautta. Ympäristö näkee helpommin naisen hoivaajana, joten nainen tuomitaan helpommin, jos hän on lasten kanssa kotona ja käyttää päihteitä.
  • on tärkeää, että nainen saa ensin apua itselleen ennen perhettä. Siksi Tuhkimon hoitojakso käydään yksin.
  • sukupuolittunut syyllisyys, häpeä, riittämättömyys, peittely, salailu
  • pelko lasten huostaanotosta
  • naisten hoitoon pääsy yleensä viivästyy
  • naiseuden ja seksuaalisuuden käsittely helpompaa turvallisessa tilassa
  • monet saavat ensimmäisen kerran terveitä suhteita toisiin naisiin, nämä ovat korvaavia kokemuksia jatkuvalle kilpailulle päihdemaailmassa

Myös traumaattinen tausta yhdistää useita Tuhkimon asiakkaita, joista useat ovat kokeneet fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Tuhkimon asiakkaat ovat kokeneet, että näistä asioista on turvallisempi puhua vain naisten kanssa. Katja kertoi, että naisten turvaton tausta näkyy usein miellyttämisenä. Tuhkimossa ei ole mahdollisuutta jatkaa esimerkiksi miesten miellyttämiseen keskittynyttä käytöstä.

Tuhkimo ohjaa asiakkaat kuntoutuksen jälkeen vertaistuen piiriin. Myös Tuhkimon hoidon aikana naiselta naiselle tapahtuva vertaistuki koetaan tärkeäksi tekijäksi päihdesairaudesta toipumisessa. Haasteena tosin on, että miten naiset saa vertaistuen piiriin hoidon jälkeen, jos vertaistukiryhmät ovat miesvaltaisia?

 

”Viimeisen kolmen vuoden aikana Tuhkimon asiakkaista kolmasosalla on Sosiaali- ja terveysalan tutkinto.”

 

Katja kertoi yleisölle myös siitä, että viimeisen kolmen vuoden aikana Tuhkimon asiakkaista kolmasosalla on ollut sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Tällaisten asiakkaiden hoidossa on käynyt usein ilmi, että tunteiden ja tarpeiden laiminlyönti oli ollut taustalla jo alalle hakeutuessa. Heillä oli ollut kova tarve hakeutua hoitamaan muita itsensä sijaan. Näissä ryhmissä yleisiä ovat lääkeriippuvuudet, koska lääkkeitä on ollut helposti saatavilla työn kautta. Tuhkimossa ammattiauttajat tapaavat toisia, joilla on sama ongelma. ”Heille muodostuu tunne, että ei olekaan huono työntekijä”, Katja kertoo asiakkaiden kommentoineen. Haasteena on tosin se, että osa asiakkaista alkaa toimia oman ammattiroolinsa kautta hoidossakin.

Lopuksi Katja antoi viisi hyvää neuvoa riippuvaisen naisen kohtaamiseen:

  1. Huomioi riskirajat ja sairauden nopeampi eteneminen kuin miehillä
  2. Älä syyllistä
  3. Muista ottaa huomioon, miten mahdollinen parisuhde vaikuttaa asiakkaan tilanteeseen
  4. Muista huomioida riippuvuuden monimuotoisuus
  5. Ohjaa naisten vertaistukiryhmiin

Aamupalaseminaarin kahden esityksen aikana ja jälkeen käytiin aktiivista keskustelua. Keskusteluita käytiin etenkin sukupuolittuneen häpeän, tunteiden käsittelyn oppimisen ja vertaistuen tärkeyden ympärillä. Keskustelusta nousi esiin, että naiserityiselle työlle on selkeästi tarvetta erilaisilla päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvillä alueilla. Tästä on hyvä jatkaa!

PS. Tarve naiserityiseen päihdetyöhön on tullut esille myös pian väiteltävässä tutkimuksessa. Teija Karttunen tutki sosiaalityön väitöskirjassaan naisille tarkoitettua, laitoshoitoon sijoittuvaa naistenyhteisöä ja sen hoitoa naiserityisenä päihdehoidon interventiona. Karttunen seurasi päihdehoitolaitoksen päivittäistä työtä, arkea ja tapahtumia sekä haastatteli työntekijöitä.

Karttusen mukaan naisten päihdeongelmissa ja niiden hoidossa korostuvat naisten ongelmallinen suhde itseen, omaan sukupuoleen ja toisaalta miehiin. Kasautuneet psykososiaaliset stressitekijät, vaikea elämäntilanne ja ihmissuhdeongelmat kuormittavat hoitoon hakeutuvia naisia.

///

Katja Näätäsen esityksen lähteet:

  • Kotovirta, Elina 2009. Huumeriippuvuudesta toipuminen Nimettömien Narkomaanien toveriseurassa. THL.
  • Kuivalainen, H. 2018. Naiserityinen työote päihdekuntoutuksessa. Pro Gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
  • Mustonen, H., Mäkelä, P. & Tigersted, C. 2010. Suomi juo – suomalainen alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. THL.
  • THL- Näin Suomi juo – juomatapatutkimus 2016. THL – tilastoraportti 31/2018, Päihdehuollon huumeasiakkaat vuonna 2017