Työntekijöiden riippuvuudet vähentävät työyhteisön turvallisuutta, lisäävät muiden työmäärää sekä aiheuttavat työpaikoille taloudellisia seurauksia. Myllyhoitoyhdistyksen luennoitsija Jouni Lehto käyttää omaa toipumiskokemustaan hyväksi luennoidessaan työpaikoilla siitä, miten ottaa puheeksi toisen riippuvuus.

Riippuvuussairaus koskettaa monia suomalaisia työpaikalla. Joka viides on joskus joutunut vaaraan, loukkaantunut, joutunut työskentelemään enemmän, tehnyt tehtyä työtä uudelleen tai peitellyt kollegansa jälkiä työkaverin riippuvuuden seurauksena. Erilaiset riippuvuudet vähentävät hyvinvointia ja elämänhallintaa, joten ne vaikuttavat myös työntekoon sekä työyhteisön muihin jäseniin.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan päihteiden – huumeiden tai alkoholin – väärinkäyttö on riski työpaikan työturvallisuudelle, jos työntekijä työskentelee päihtyneenä. Myös vapaa-aikana tapahtuva päihteiden käyttö voi uhata työturvallisuutta. Esimerkiksi alkoholin runsas käyttö heikentää unen laatua ja voi alentaa keskittymiskykyä.

Alkoholia käyttää iso osa suomalaisista, mutta suurimmalla osalla kyse on kohtuukäytöstä. Noin 5% suomalaisista käyttää alkoholia kuitenkin yli riskirajan. Heistä moni on työelämässä.

 

”Alkoholin suurkulutus on myös monen sairauden riskitekijä,
ja terveyshaitat vähentävät aikaa myöten työntekijän hyvinvointia työssään.”

 

Alkoholin suurkulutus tulee työantajille kalliiksi. Työturvallisuuskeskuksen mukaan alkoholin aiheuttamat tuotannonmenetykset arvioidaan vuositasolla 500–600 miljoonaksi euroksi. Alkoholin suurkulutus on myös monen sairauden riskitekijä, ja terveyshaitat vähentävät aikaa myöten työntekijän hyvinvointia työssään.

Yhden arvion mukaan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista johtuisi päihteistä – tämä tarkoittaisi noin 10 000 henkilötyövuotta. Lisäksi kuluja koituu, jos työsuhteita päättyy riippuvuuksien takia ja tilalle joudutaan rekrytoimaan uusia henkilöitä. Työpaikka menettää tällaisessa tilanteessa usein myös arvokasta osaamista. Onkin tutkittu, että työpaikan päihdeohjelma voi kannattaa taloudellisesti.

 

”Usein työyhteisö alkaa helposti myös peittelemään ongelmaa, sillä läheiselle työkaverille ei toivota vaikeuksia.”

 

Päihteidenkäyttö voi vaikuttaa myös koko työyhteisön hyvinvointiin useilla tavoilla. Päihtyneen työkaverin käytös saattaa olla asiatonta ja herättää pelkoja ja turvattomuutta. Usein työyhteisö alkaa helposti myös peittelemään ongelmaa, sillä läheiselle työkaverille ei toivota vaikeuksia. Pahimmassa tapauksessa riippuvuuteen voi menehtyä. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Kuolema voi jättää syvän jäljen koko työyhteisöön.

Toiminnallisissa riippuvuuksissa ihminen addiktoituu johonkin välitöntä mielihyvää tuottavaan toimintaan (esim. seksi, liikunta, pelaaminen). Myös toiminnalliset riippuvuudet voivat aiheuttaa ongelmia työpaikoilla. Esimerkiksi rahapeliriippuvuus on hyvä huomioida työtehtävissä, joissa työntekijällä on mahdollisuus päästä käsiksi huomattaviin rahasummiin.

Kuvassa Myllyhoitoyhdistyksen luennoijana toimiva päihdeterapeutti Jouni Lehto istuu pöydän takana kouluttamassa Metsä Groupin henkilöstölle ja johdolle riippuvuuksista sekä keinoista puuttua niihin työyhteisön sisällä.
Myllyhoitoyhdistyksen luennoijana toimiva päihdeterapeutti Jouni Lehto kouluttamassa Metsä Groupin henkilöstölle ja johdolle riippuvuuksista sekä keinoista puuttua niihin työyhteisön sisällä.

Valmennuksessa kannustetaan ottamaan riippuvuudet puheeksi työpaikoilla

”Ensinnäkin on muistettava, että kuka tahansa voi sairastua riippuvuuteen. Sinä tai työkaverisi. Toiseksi on muistettava, että siihen voi saada apua”, päihdeterapeutti Jouni Lehto luennoi suuren salin edessä. Jouni työskentelee kouluttajana Myllyhoitoyhdistyksen puheeksiottovalmennuksissa. Valmennuksessa lisätään niin työpaikkojen henkilöstön kuin johdon tietoisuutta riippuvuuksista työpaikoilla, luodaan päihdeohjelma sekä tarjota konkreettisia työkaluja puheeksiottoon.

Puheeksiottoluennon tavoite on tuottaa ymmärrys riippuvuuden kehittymisestä, tunnusmerkeistä, vaikutuksista työyhteisöön sekä sairaudesta toipumisesta. Siksi luennoilla käydään huolellisesti läpi, mistä riippuvuudesta on kysymys.

”Kaikissa riippuvuuksissa on yksi yhteinen oire. Jos alkaa esimerkiksi juomaan tai pelaamaan, syntyy pakonomainen tarve jatkaa toimintaa”, Jouni kuvaa riippuvuuden perusluonnetta. Riippuvuuden oireita ovat kontrollin häviäminen, päihdyttävän aineen tai toiminnan siirtyminen elämän keskipisteeksi, häpeä, syyllisyys, ongelman kieltäminen, muistinmenetykset, vieroitusoireet ja eristäytyminen.

 

”Riippuvuuden tunnistaminen helpottuu, kun ymmärrys riippuvuussairaudesta lisääntyy”

 

Jounin mukaan päihteitä saatetaan käyttää puhtaasti siitä syystä, että itsestä tuntuisi paremmalta. ”Niistä haetaan helpotusta työelämässä yleisiin ahdistukseen, stressiin tai masennukseen”, hän jatkaa. Riippuvuuden tunnistaminen helpottuu, kun ymmärrys riippuvuussairaudesta lisääntyy. ”Isoon henkilöstöön mahtuu paljon riippuvaisia”, Jouni muistuttaa.

Luennolla Jouni kertaa myös sitä, kuinka päihteet vaikuttavat aivoihin. Riippuvuuden syntyessä selviytymiselle välttämättömät toiminnot aivoissa vääristyvät mm. mielihyvä-, motivaatio- ja itsesäätelyjärjestelmissä. Muutoksilla voi olla vaikutusta työntekoon.

Miten ottaa riippuvuus puheeksi työpaikalla?

”Riippuvuus tulee ottaa puheeksi, jos joutuu säätämään omaa toimintaansa työssä toisen takia”, Jouni korostaa. Esimerkiksi päihtyneen työteho saattaa laskea niin paljon, että hänen työnsä kaatuvat työkaverien niskaan.

Riippuvuus on etenevä sairaus, josta toipuminen vaatii yleensä hoitoa. Siksi on tärkeää ottaa se puheeksi mahdollisimman nopeasti ja ohjata sairastunut työterveyden tai muun hoidon piiriin. Työpaikalla on hyvä pyrkiä avoimeen ilmapiiriin, jotta riippuvuuksistakin voisi keskustella helpommin. ”Että voisi kysyä työkaverilta, miten menee vaikka juomisen kanssa”, Jouni täsmentää. Lisäksi on hyvä muistaa, että toisen auttaminen tulee tehdä ilman tuomitsemista.

Jounilla on oma toipumiskokemus alkoholismista. Hän puhuu kokemuksestaan valmennuksesta, jotta alkoholismista voitaisiin puhua kuten mistä tahansa sairaudesta. ”Riippuvuuksien puheeksiotossa erittäin tärkeää on läpinäkyvyys, myös siksi avaan tässä omaakin taustaani”, Jouni kertoo rehellisyyteen kannustaen.

Jouni antaa viisi vinkkiä riippuvuuden puheeksiottoon työpaikalla:

  1. Kirjaa ylös miten työkaverin toiminta on muuttunut töissä. Konkreettiset esimerkit ovat tässä tärkeitä.
  2. Valitse puheeksiotolle rauhallinen paikka ja aika.
  3. Ilmaise minä-muodossa, että olet huolestunut työkaveristasi.
  4. Älä säikähdä, vaikka työkaverisi reagoisi kieltämällä kaiken. Se on yleistä riippuvuuksissa.
  5. Muista, että vastuu on esihenkilöllä, jolle tulee myös kertoa tilanteesta.

Myllyhoitoyhdistyksen järjestämä puheeksiottovalmennus sisältää lisää vinkkejä ja toimintatapoja puheeksiottotilanteisiin. Lisäksi kokeneet kouluttajat kertovat paljon konkreettisia esimerkkejä vuosien varrelta.

Lopuksi Jouni muistuttaa, että riippuvuuksiin puuttuminen vaatii kärsivällisyyttä. Kyse on arkaluontoisesta ja toisen koko elämää koskettavasta asiasta. Puheeksiotto voikin parhaimmillaan pelastaa toisen elämän ja mahdollistaa sairaudesta toipumisen. Puheeksiotto on riippuvaisen, työyhteisön ja työpaikan tuloksen kannalta kaikista paras vaihtoehto.

Tarvitseeko organisaatiosi apua tai lisätietoa riippuvuuksiin liittyen?

Myllyhoitoyhdistys laatii päihdeohjelmia yrityksille sekä järjestää puheeksiottokoulutuksia ja valmennuksia henkilöstölle ja johdolle.

Lisätietoja Myllyhoitoyhdistyksen valmennuksista:

Kari Kauppila
Omavaraisen toiminnan vastuuhenkilö
+358500737511
kari.kauppila@myllyhoito.fi