Saavun Naarajärven avovankilaan sateisena toukokuun aamupäivänä. Vankilan pihamaa loistaa kevään vihreää, jonka keskeltä kohoavat kontrastia luovat punatiiliset vankilarakennukset. Ilma tuoksuu raikkaalta ja kesän lähestymisen tuntee jo. Tämän pihamaan laidalla Myllyhoitoyhdistys on järjestänyt päihdeohjelmia jo kymmenen vuotta.

Myllyhoitoyhdistyksen Selvä kaista ja Selvä herätys -vankilaohjelmien työntekijät lähihoitajat Pasi Hokkanen ja Rita Virtanen ovat siviilityöntekijöitä, joten ryhmät toimivat vain yhden vankilarakennuksen kulmassa. Toimistotilan toisella puolella on kotoisa ryhmähuone, jonka laidoilla on viitisentoista tuolia. Tämän päiväinen Selvä Kaista -ryhmä on juuri alkamassa, joten osallistujia alkaa ilmestymään huoneeseen. Kahvinkeitosta vuorollaan vastaava keittää kahvia, ja yleinen keskustelu pyörii ryhmän tulevan virkistysretken ympärillä. Rita ja Pasi alkavat siirtää keskustelua päivän aiheeseen – ryhmä voi alkaa.

Päihdeohjelmatyön taustalla vankien lisääntyneet päihdeongelmat ja rattijuopumusten kustannukset

Erityisesti 90-luvulla vankeinhoidossa herättiin yhä laajemmin todellisuuteen, jossa vankien päihdeongelmat olivat monella tavalla vankilan arkipäivää ja suurelta osin myös monen vankilaan johtaneen rikoksen taustalla. Samalla huomio alkoi kiinnittymään myös rattijuopumusten yhteiskunnallisiin ja inhimillisiin kuluihin. Viimeisimmän vankien terveystutkimuksen mukaan 60–90 %:lla vangeista onkin diagnosoitavissa päihdeongelma, joka edellyttää myös diagnoosin mukaista päihdehoitoa ja -kuntoutusta.

Erilaisten päihdetyömuotojen juuret Naarajärven vankilassa juontavat kuitenkin jo 80-luvulle saakka, jolloin laitoksessa työskennellyt pitkäaikainen diakoni Anneli Helminen käynnisti uutena työmuotona vankien päihdetyötä yksilö- sekä ryhmämuodossa. Näiden Rattikurssien sekä niitä seuraavan Komppis-päihdeohjelman myötä Naarajärvellä vakiintui ajatus siitä, että koko henkilökunnan täytyy jollain tavalla olla mukana vankien päihdeongelmien kohtaamisessa.

Tiettyjen vankilan toimintojen ulkoistamisen yhteydessä syntyi vuosina 2009-2011 Ratti-päihdeohjelmatyön kehittämishanke, jossa Myllyhoitoyhdistys oli mukana yhtenä osapuolena. Kolmivuotisen projektin jälkeen tuote jäi elämään, ja Myllyhoitoyhdistys vakiinnutti paikkansa vankilassa. Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalue onkin kilpailuttanut ja rahoittanut päihdeohjelmatyön toteutuksen jo seitsemän vuoden ajan.

Naarajärven vankilaohjelman 10-vuotista taivalta juhlittiin Pöyhölän Pappilan hienoissa puitteissa esitysten ja entisten vankien puheenvuorojen siivittämänä. Kuvassa Leona-yhtye viihdyttää juhlavieraita.

Nykyisten Myllyhoitoyhdistyksen järjestämien Selvä kaista ja Selvä herätys -päihdeohjelmien tavoitteena on auttaa osallistujia tiedostamaan päihderiippuvuus ja sen seuraukset omassa elämässään. Samalla annetaan tietoa päihde- ja tukipalveluista sekä itsehoidosta vertaistuen piirissä, joihin osallistujia rohkaistaan hakeutumaan siviiliin päästyään.

Vuosittain kahdeksan viikkoa kestävän Selvä kaista -rattiohjelman suorittaa 50-60 vankia ja lyhyemmän päihdeongelmaa havahduttavan Selvä herätyksen noin 100-130 vankia. Vuosittain noin kaksi kolmannesta Naarajärven vangeista käy jommankumman ohjelman. Ryhmiin ohjataan, jos se sopii vangin rangaistusajan päihdehoidon suunnitelmaan, mutta taustalla voi olla myös vangin oma motivaatio.

Vankilan johtajan Jyri Koivumaan mukaan Myllyhoidollisessa rattiohjelmassa on monia erityisiä etuja. Ensinnäkin ohjelma kohdistuu korkean uusimisriskin rattijuopoille ja toimii osana vankilan ohjelmia ’non stoppina’. Tällöin ohjelma on vankilan jatkuvaa toimintaa ja mukaan pääsee heti. Toiseksi osallistujan lähtömotivaatiolla ei ole erityistä merkitystä eli ohjelma itsessään on motivoiva. Kolmanneksi ryhmistä ohjataan jo vankeuden aikana AA- ja NA-ryhmiin, jolloin ne voivat juurtua osaksi jatkohoitoa myös siviilissä. Lisäksi Koivumaa näkee työskentelymallissa hyödynnettävän, Myllyhoidolle tyypillisen, kokemusasiantuntijuuden vahvuutena.

Myllyhoitoyhdistyksen Pasi Hokkanen työpisteellään Naarajärven vankilassa.

Vankilaohjelmat hyödyntävät 12 askelta sekä kokemusasiantuntijuutta

Palataan takaisin nykyhetkeen. Ryhmän alussa käyty esittelykierros ja kuulumisten vaihto on ohi, ja on siirrytty eteenpäin käsittelemään 12 askeleen ensimmäistä kohtaa: ”Myönsimme, että olimme voimattomia addiktiomme suhteen, ja että elämämme oli käynyt hallitsemattomaksi.” Selvä kaista -ohjelman rungossa käsitellään syvemmin ensimmäinen ja toinen askel, ja loput askeleet käydään läpi pintapuolisemmin. Ohjelmassa käydään läpi mm. riippuvuussairautta, tunteita rehellisyydestä häpeään ja vihaan, erilaisia rooleja, omaa motivaatiota sekä katsotaan teemakohtaisia elokuvia yhdessä.

Tänään Pasi käy ryhmän kanssa läpi sitä, kuinka ensimmäinen askel on toipumisprosessin alku. Ensimmäinen askel alkaa sen tunnistamisella, että ihminen tarvitsee muiden tukea selviytyäkseen riippuvuudesta. Pasi kertoo ryhmälle, että kyseessä on sairaus, eikä moraalinen vajavuus. Esityksen lomassa jaetaan omia kokemuksia aiheesta.

Myllyhoidollisessa työssä usein myös osalla ohjaajista on oma toipumiskokemus riippuvuudesta. Oman kokemuksen päihderiippuvuudesta omaava Pasi saakin hyvin kontaktin ryhmäläisiin, kun pystyy jakamaan omia kokemuksia vertaistuen hengessä. Ensimmäisen askeleen ympärille annetaan paljon konkreettisia esimerkkejä: kuinka kieltäminen voi näkyä esimerkiksi ongelman vähättelynä tai muihin vertaamisena. Taustalla voikin olla ajatus, että päihdeongelma ratkeaa, jos vain saa elämän materiaaliset puitteet kuntoon. Ensimmäisen askeleen kohdalla keskustellaan myös esimerkiksi sisäisistä ja ulkoisista merkeistä, jotka saattavat kertoa elämän hallitsemattomuudessa.

Kymmenessä vuodessa on ehditty kohdata monta ihmistä. Selvä kaista -ohjelman käyneiltä on tullut hyvää palautetta etenkin siitä, että ryhmien kautta on saatu tietoa riippuvuudesta sairautena. Entisten vankien puheenvuoroissa on usein läsnä kiitollisuus, jos ohjelmien avulla on päästy päihdekierteestä ja kokee elävänsä jälleen.

Lisätiedot Selvä kaista ja Selvä herätys -ohjelmista:
Kari Kauppila
Valmennusjohtaja
puh. 0500 737 511
kari.kauppila@myllyhoito.fi