Moniammatillisen hoitotiimin jäsenet työskentelevät itsenäisesti yhtenevän työnäyn pohjalta ja ovat aina ammattiin koulutettuja sekä useinmiten omaavat oman toipumiskokemuksen. Lähimpänä potilasta oleva työn­tekijä on päihdeterapeutti.

 

Päihdeterapeutin tehtävänään on ohjata kunkin hänelle nimetyn potilaan hoitotapahtuman kokonaisuutta. Oman toipumiskokemuksen etu on siinä, että terapeutti kykenee samastumaan potilaaseen ja potilas häneen. Tavoitteena on motivoida ja vahvista uskoa toipumisen mahdollisuuteen. Terapeutti, jolla on omakohtaista kokemusta, on vaikeammin harhaanjohdettavissa ja hän uskaltaa rohkeammin lähestyä vaikeitakin toipumisen esteenä olevia asioita. Hänellä tulee olla terapia- ja tiimityöhön soveltuva persoonallisuus ja vankka koulutus.

 

Lääkärin tehtäviin kuuluu potilaan yleisarvioinnin ohella henkilökohtaisen riippuvuusdiagnoosin teko. Hän myös arvioi mahdollisten somaattisten ja psyykkisten sairauksien hoidon tarpeen ja lääkityksen. Koska hoidossa pyritään mahdollisimman pitkälle lääkkeettömyyteen, suhtaudutaan erityisesti rauhoittaviin lääkkeisiin varauksellisesti, eikä riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä käytetä lainkaan. Hoitoon ei oteta potilasta, jolla on akuutti psykiatrinen tai somaattinen sairaus. Ennen laitoshoidon alkua potilaan vieroitusoireiden ja lääkeriippuvuuksien katkaisuhoito annetaan niihin erikoistuneissa yksiköissä. Lääkäri tekee kliinisen tutkimuksen ja teettää tarvittavat laboratoriokokeet. Kokeiden tulokset välittävät potilaalle viestin sairauden vakavuudesta.

 

Psykologin tehtävänä on luoda jokaiselle potilaalle hänen tilannettaan vastaava hoito-ohjelma. Hoitoon tulevien henkilöiden psyykkinen tila on useimmiten vakavalla tavalla heikentynyt. Elämä on siirtynyt mielikuva ja elämystasolle pois todellisesta elämäntilanteesta. Ohjelman tavoitteena on psyykkisen toimintakyvyn kohentaminen ja vastuun otto omaehtoisesta itsensä hoitamisesta. Juomisen taustalla on psyykkinen riippuvuus, joka perustuu yritykseen hallita horjuvaa ja ristiriitaista mielen tasapainoa päihteellä. Ihminen on etääntynyt tunteistaan ja tullut riippuvaiseksi päihteen tarjoamista mielialamuutoksista. Euforia on syvin tunneside. Päihteen käytön seurauksien ennustettavuus on pienentynyt tai kadonnut kokonaan. Riippuvuuden kehittyminen merkitsee elämän hallinnan menetystä. Hoito kohdistetaan päihderiippuvuuteen ja tavoitteena on päihteetön elämäntapa.

 

Teologi on hoidossa potilaan rinnalla kulkija. Työote on sielunhoidollinen ja liittyy läheisesti ihmisessä vähitellen tapahtuvaan hyväksymis- ja uusdistumisprosessiin. Ohjelmassa hengellisyydellä on keskeinen sija. Kyseessä ei ole muodollinen uskonnollisuus tai kirkollisuus, jonka äärimuodot jopa johtavat sairastumiseen, vaan pyrkimys on lähentää suhdetta itseen, toisiin ihmisiin ja tärkeänä koettuihin asioihin. Pyrkimyksenä on syyllisyyksien ja menetysten kohtaamisen kautta löytää toivo ja anteeksianto. Teologi tarjoaa tälle työskentelylle turvallisen ja välittävän vuorovaikutussuhteen. Tulovaiheessa teologi kartoittaa potilaan hengellisen tilanteen ja hän on myös käytettävissä 12 askeleen toipumisohjelman rippiä vastaavaa viidettä askelta varten.

 

Sosiaalityöntekijän työ liittyy ennen muuta hoitoa edeltävien vaiheiden kartoittami­seen ja hoidon jälkeisen ajan varmistamiseen. Hänen työnsä kohteena ovat erityisesti sosiaalisesti syrjäytyneet potilaat. Hän on yhteydessä hoitojatkumon muihin palvelupisteisiin, henkilön lähiomaisiin ja työnantajaan.

 

Sairaanhoitajan keskeiset tehtävät ovat yhteydenpito ennen hoitoon tuloa, tulohaastattelu, yhteistyö lääkärin kanssa, tarpeellisesta lääkityksestä huolehtiminen, sairaanhoito, terveysneuvonta ja motivointi.

 

Läheisesti moniammatillisen tiimin kanssa työskentelevät myös perheterapeutti, joka huolehtii yhteyksistä läheisohjelman ja perushoidon välillä ja fysioterapeutti, jonka tehtävänä on potilaan ohjaaminen liikunnan ja terveiden ravintotottumuksien pariin. Loppulausunnon allekirjoittavat hoidosta vastaavat lääkäri ja päihdeterapeutti.

 

Ohessa myllyhoidollisten toimijoiden omakohtaisia artikkeleja.