Myllyhoidollisella klinikalla arviointi tarkoittaa eri mittaisia jaksoja potilaan lähtötilanteesta riippuen. Useimmiten arviointi tarkoittaa 4 - 5 päivää kestävää jaksoa, jossa potilaan tila kartoitetaan eri testien avulla sekä päihderiippuvuuden että mielialan suhteen.

 

Arvioinnin tulosten mukaan potilas ohjataan joko avohoitoon tai internaattihoitoon. Yksilöllinen hoitosuunnitelma perustuu potilaan hoitoontulotilanteeseen ja arviointia täsmennetään järjestelmällisesti koko hoidon ajan. Arviointi pyrkii objektiiviseen näkökulmaan. Se pyrkii tuomaan toipumisen toivoa ja uusia näköaloja.

 

Potilas osallistuu aktiivisena toimijana oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Hän toteuttaa itse oman hoito-ohjelmansa, joka tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Arviointi pyrkii motivoimaan ihmistä ottamaan vastuun omasta hoidostaan.

 

Tyypillisesti hoitopäivän ohjelma on seuraavan kaltainen:

 

7.30			Herätys
8.00			Aamiainen
8.30			Päivän viritys ryhmissä
9.30			Luento
10.15			Erilaiset ryhmät kuten teema, vertaistuki, pienryhmät
12.00			Lounas
12.30			Ulkoilu, keskustelut
13.30			Rentoutus
14.30			Vertaisryhmät
16.30			Päivällinen
18.00			AA/NA-ryhmät
19.15			Inforyhmä uusille
21.30			Kirjalliset työt
22.30			Hiljentyminen iltaryhmissä

 

Hoidon alussa potilas saa henkilökohtaisen terapeutin, joka perehdyttää hoitoprosessin kulkuun, viikko-ohjelmaan, kaikille yhteisiin tehtäviin ja muihin käytäntöihin. Yksilökeskustelut terapeutin kanssa lisäävät ymmärrystä kemiallisesta riippuvuudesta ja potilaan omaan elämään liittyvistä vaikeuksista. Erityiskysymyksissä potilas saa apua myös muilta moniammatillisen hoitotiimin jäseniltä.

   

Valtaosa hoidosta tapahtuu ryhmissä. Niissä potilaat käyvät läpi omia aikataulutettuja hoitotehtäviään ja teemojaan elämään liittyvistä ongelmista. Jokaisessa ryhmässä kannustetaan jäseniä avoimuuteen ja syvälliseen jakamiseen. Ryhmän tehtävänä on auttaa potilasta selkeyttämään minäkuvaansa ja tukea potilasta pyrkimyksessään oman käyttäytymisensä muuttamiseen.

  

Päivittäiset luennot, lukutehtävät ja elokuvat pyrkivät lisäämään potilaan ymmärrystä ja tietoa kemiallista riippuvuutta aiheuttavista aineista, riippuvuussairauden luonteesta ja toipumisprosessista. Luennoilla käsitellään myös niitä käyttäytymisen muutoksia, joita uusi päihteetön elämäntapa edellyttää. Luennot opastavat 12 askeleen filosofiaan ja sen käyttöön arjen työkaluna.

 

Opetus keskittyy seuraaviin teemoihin:

 

Hoito-ohjelman ydin nojautuu Nimettömien Alkoholistien (AA), Nimettömien Narkomaanien (NA) ja heidän perheenjäsentensä tukiryhmien (Al-Anon, Nar-Anon) filosofiaan.

 

Jokainen potilas tutustuu hoidon aikana 12 askeleen toipumisohjelman filosofiaan ja perehtyy tarkemmin viiteen ensimmäiseen askeleeseen.  Jokaista autetaan hoidon aikana saamaan oma tukihenkilö AA/NA-jäsenestä. Niin ikään autetaan Al-Anon ja Nar-Anon  -kontaktien luomisessa.

 

12 askeleen toipumisohjelmat toimivat potilaiden ja heidän perheidensä itsehoitona varsinaisen hoito-ohjelman jälkeen.

 

Koska nainen ei voi juoda kuin mies, niin naisilla on myös erityistarpeita hoidossa. Viikoittain kokoontuva naisten ryhmä antaa naispotilaille tilan keskustella niistä aiheista, jotka ovat liian vaikeita jaettaviksi sekaryhmissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi äitiyteen, seksuaalisuuteen ja häpeään liittyvät aiheet.

 

Kemiallinen riippuvuus vaikuttaa useimmiten myös lähiyhteisöön. Sairastuneen lähiyhteisö tarvitsee apua oman käyttäytymisensä tunnistamiseen ja muuttamiseen. Kaikkien hoidossa olevien potilaiden perheet kutsutaan perhetapaamisiin jo arviointivaiheessa, mikäli potilas antaa tähän luvan.

 

Hoidon aikana järjestetään perheviikonloppuja, joissa käsitellään päihderiippuvuutta ja sen vaikutusta perheeseen. Hoidon lopussa käydään läpi potilaan ja perheen tulevat haasteet ja tavoitteet toipumisen näkökulmasta. Perhe ja ystävät ohjataan aina 12 askeleen läheisryhmiin. Perheviikonloppujen lisäksi läheisille on tarjolla oma 5 vuorokauden hoitojakso, jossa keskitytään tarkemmin läheisriippuvuuden haasteisiin.

 

Jokainen, joka kokee tarvitsevansa apua oman lähisensä päihteenkäytön johdosta, voi osallistua Läheisohjelmaan. Päihteen käyttäjän hoito ei ole edellytys läheisen hoidolle. Sen sijaan läheisen hoito voi useimmissa tapauksissa aktivoida päihteen käyttäjän lähtemään hoitoon.