Minäkö muka hoidon tarpeessa?
Hei,
Sitten viime yhteydenoton on tapahtunut paljon: Päätin kokeilla lääkkeitä ja rauhoituinkin sen verran, että uskalsin lähteä perheen kanssa Ruotsin risteilylle. Se oli virheliike! Mies joi koko matkan. Ensimmäisen illan riehui hytissä. Emme uskaltaneet jäädä samaan hyttiin nukkumaan, vaan saimme salaisen hytin laivapoliiseilta. Tukholmassa olo meni miten kuten ja mies joi itsensä alkuillasta jo sellaiseen kuntoon, että sammui ja saimme nukkua rauhassa.
Nyt meillä on ollut hiljaista ja mies lupaa parantavansa tapansa. Minulla ei ole häneen luottamusta. Lapset ovat väsyneitä eivätkä halunneet mennä kouluun reissun jälkeen.
Menin toisen kerran Al-Anon -ryhmään. Edellisestä kerrasta oli kulunut kolme viikkoa. Uskalsin jo sanoa nimeni, en kylläkään muuta. Tunteet nousivat niin pintaan, että meni pelkäksi itkun tuherrukseksi se yritys. Kun tulin ryhmästä kotiin lopen uupuneena, mies murjotti. Meillä ei puhuta nyt mitään.
Minusta on epäreilua, että minun pitää lähteä itseäni ”hoitamaan”, kun syy on jossakin ihan muualla kuin minussa. t. Eevi
Hei!
Kiitos että kirjoitit.
Kysyt miksi sinun pitää mennä itseäsi hoitamaan, kun mies on kipeä. Ajattelen usein, että muutos on mahdollista silloin kun terve osapuoli lähtee etsimään tietoa ja terveyttä. Erityisesti päihderiippuvuussairaus eli alkoholismi on sellainen, että sitä sairastava puoliso kieltää sairautensa eikä uskalla/osaa/halua lähteä apua hakemaan.
Hyvä että uskaltauduit uudestaan Al-Anon-ryhmään! Se tarkoittaa tervettä muutosta perheessänne. Toivon, että sait hiukan materiaalia luettavaksi itsellesi. Jätä ne vaikka olohuoneen pöydälle, jotta puolisosi voi sinun tietämättäsi vilkaista niitä.
Tiedän, että on vaikea irrottautua toisen massiivisesta mökötyksestä ja tunnetilasta. On kuitenkin hyvä harjoitella sitä, että itse elää omaa elämäänsä ja tarjoaa lapsille turvallista tunnesuhdetta ja iloa arkeen. Myönteinen ja toiveikas ajattelu ja sen harjoitus on mahdollista kurjassakin tilanteessa. "Eivät asiat tee meitä kielteiseksi vaan se miten niihin asennoidumme." Oman asenteen voimme muuttaa. Sitä myös Al-Anon-ryhmässä harjoitellaan. Emme voi muuttaa toista ihmistä, mutta voimme muuttaa asennoitumisemme häneen.
Et ole syyllinen miehesi juomiseen! Et ole aiheuttanut sitä! Et voi parantaa sitä!
Voit elää omaa elämääsi ja sinulla on lupa siihen. Se on myös lapsillesi parhaaksi.
Olen iloinen että olet taas mennyt askeleen eteenpäin. Minua surettaa se, että miehesi sairaus kukki teidän matkallanne niin pahasti. Siitäkin voi päästä yli. Miehesi mökötys on sitä, että häntä hävettää ja hän on sisimmissään pahoillaan, mutta ei osaa sitä sanoa eikä nöyrtyä tämän ikävän sairauden edessä. Kipeiden tosiasioiden kohtaaminen on vaikeaa ja me ihmiset väistelemme niitä viimeiseen asti. Siksi mökötämme ja yritämme syyllistää muita. Se on hassua mutta niin ihmiset, ja varsinkin sairaat ihmiset toimivat. Kipeiden tosiasioiden kohtaaminen satuttaa. Silti se myös parantaa. Toivon että uskallatte miehenne kanssa puhua näistä kipeistä asioista. Siksi toivon, että hän suostuu lähtemään kanssasi jonkun ammattilaisen puheille. Kysy onko se mahdollista.
Terveisin Leevi
